Osinkoverotuksen kiristyksen vaikutukset

Osinkoverotuksen kiristyksen vaikutukset

Moni haaveilee oman yrityksen perustamisesta samaan aikaan, kun yhä useammat yritykset lopettavat oman toimintansa kannattamattomana tai ajauduttuaan konkurssiin. Monet syyt vaikuttavat siihen, että yrittäminen on Suomessa melko haasteellista. Esimerkiksi osinkoverotusten muutokset vaikuttavat yrittäjän arkeen monin tavoin. Kerromme tässä artikkelissa, millaisia muutoksia osinkoverotuksessa on viime vuosina nähty, ja millaisia vaikutuksia näillä muutoksilla on ollut suomalaisten yrittäjien arkeen.

Listaamattomien yritysten osinkoverotuksessa on siirrytty kevennettyyn osinkoverotukseen

Eräs osinkoverotuksessa nähty muutos oli, että listaamattomien yhtiöiden osalta siirryttiin yhdenkertaisesta osinkoverotuksesta kevennettyyn osinkoverotukseen. Tässä kohdin on hyvä huomata, että 85% pörssiyhtiöiden osingoista lasketaan pääomatuloiksi. Jos osinkoa tulee listaamattomasta yhtiöstä, on se saajalleen 25% veronalaista pääomatuloa. Tämä koskee kuitenkin vain määrää, joka yltää siihen osakkeen matemaattiseen arvoon, joka vastaa 8% vuosituottoa. Samalla kun osinkoverotuksessa siirryttiin kevyempään verotukseen, nousi verotuksen yläraja 60 000 eurosta 150 000 euroon.

Mitkä osingot katsotaan ansiotuloksi?

Osingot, jotka ylittävät 8% enimmäisrajan katsotaan 75% ansiotuloksi. Jos osingot ylittävät 150 000 euroa, katsotaan ne pääomatuloksi 85%. Nämä muutokset aiheuttivat sen, että varsinkin sellaisten osakkeiden, joissa on mitoitettu osingonjaon suhteen nettovarat optimiin, verotus kiristyi huomattavasti. Toisaalta taas osinkoverohuojennuksen alue laajentui 60 000 euron summasta 150 000 euron summaan. Sen ansiosta yrityksillä on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet oman yrityksensä kasvattamiselle entistä nopeampaan tahtiin, myös siinä tapauksessa, että yhteisövero laskisi.

Osakeyhtiöltä toiselle maksetut osingot

Pääsääntöisesti sellaiset osingot, joita maksetaan osakeyhtiöltä toiselle, ovat verovapaita. Jos yhtiö on kuitenkin listaamaton, ja se saa osinkoa yhtiöltä joka on noteerattu julkisesti, joutuu listaamaton yhtiö maksamaan tästä osingosta siten, että osinko katsotaan 100% veronalaiseksi tuloksi, jos yhtiön omistusosuus on 10% alle. Aikaisemmin veronalaiseksi tuloksi katsottiin tällaisessa tapauksessa vain 75% osingoista.

Osinkoverotuksen keinoin olisi pyrittävä säilyttämään yrittäjämotivaatio

Yrittäminen ei ole Suomessa ruusuilla tanssimista, vaan usein melkoista puurtamista lähes 24/7. Tästä syystä osinkoverotuksen keinoin olisikin erittäin tärkeää säilyttää yrittäjämotivaatio, sekä yrittäjille suunnatut kannustimet. Pahimmillaan osinkoveroratkaisuista puuttuvat yrittäjäkannustimet, eivätkä ne ota yrittäjän yritystoimintaan liittyvää riskinottoa huomioon. On tärkeää, että yrittäjä saa omaan yritykseensä sijoittamalleen pääomalle sekä yritystoimintaansa sijoittamalleen ajalle kohtuullista tuottoa. Muutoin yritystoiminnassa ei oikein ole järkeä. Väärin kohdennettu osinkoverotus saattaakin vähentää yrittäjien riskinottohalukkuutta sekä intoa investoida omaan yritykseensä.

Verojen kiristyminen kolahtaa usein kaikista pahiten pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiin, niihin jotka jo muutenkin usein häilyvät kannattavuuden ja kannattamattomuuden rajamailla. Ei olekaan ihme, että yhä useampi pieni tai keskisuuri yritys nostaa kädet pystyyn ja laittaa pillit pussiin. Tämä on sääli, sillä parhaimmillaan yrittäminen on loistava tapa työllistää itse itsensä. Verotuksen vuosittainen muuttaminen tekee yritystoiminnan suunnittelusta tavallista haasteellisempaa. Tällaiset kannustinloukut pitäisi ehdottomasti poistaa osinkoverotuksesta, jotta yrittäminen olisi entistäkin houkuttelevampi vaihtoehto.